tiistai 20. maaliskuuta 2018

Kesäkeitto uuniin - vähemmän demokratiaa

Kaksinverroin parempaa


Tein tässä päivänä muutamana kesäkeiton. Kas kun joskus sitä ihan oikeasti tekee mieli. Suurin osa kasviksista oli pakasteita, kaikkea kun tähän vuodenaikaan saa tuoreena. Keitto oli ihan hyvää, mutta kuinkas sitten kävikään?

Tuli stoppi. Ei maistunut enempää, ei sitten yhtään. Älkää kysykö miksi, en minä vain tiedä. Tuli ongelma. Mitä  tehdä lopulle sopalle? Pakasteeseen? Ei saamari. Ei se maistu parin viikon jälkeen yhtään paremmalta. Bioroskikseen? Ei. Kamalaa haaskausta.

Hetken mielijohteesta tartuin sauvasekoittimeen ja hetkessä kesäkeitto oli vihreää ja laihaa muhennosta. Vihreys johtui pinaatista ja herneistä, ensin mainittua oli keitossa aika paljon. Lämmitin sotkua, lisäsin mausteita (mustapippuria, muskottia, basilikaa, salviaa) ja sekoitin mukaan perunamuhennosjauhetta sen verran, että se oli lähes yhtä paksua kuin normaali perunamuhennos.

Lihapullasadetta


Minulla on lähes aina pappilan hätävarana pakastimessa lihapullia. Niitä itse ostettuja, tehän tiedätte. Niistä saa aina jotain helpolla ja nopeasti, silloin kuin ei oikein jaksa eikä huvita laittaa ruokaa kiljuvasta nälästä huolimatta.

Lihapullalaatikko kesäkeitosta. Onko hullumpaa kuultu?

Siispä kymmenkunta pikkulihapullaa muhennoksen joukkoon ja koko hoito uunivuokaan. Päälle hieman öljyä mukaan. Lämmöiksi 220 astetta ja 20-30 minuuttia riittää. Kunhan on tullut pintaan väriä kunnolla, niin hommeli on hoidossa.

Lopputulos oli - hämmästyttävää kyllä - ihan syötävä ja herkullinenkin. Uuniruoassa oli kutkuttavan erilainen maku, eikä siinä kesäkeitto ensimmäisenä tullut mieleen.

Tämän innostamana päätin jatkossakin kokeilla jotain hassua, jos jostain ruoasta uhkaa tulla syystä tai toisesta ennen aikaista jätettä. Ja maailma pelastuu!


Demokratia vähenee maailmassa


Kiinan presidentti Xi Jinping on nyt valtansa huipulla. Hänen valtakausiaan ei enää rajoiteta mitenkään. Kiinan tahto ja suunta on nyt sama kuin maan presidentin. Kun katsoo maan toimia Etelä-Kiinan merellä ja sotilaallista varustautumista, niin merkit ovat ikävät. Kiina tulee ottamaan vaikka väkisin sellaisia alueita haltuunsa, joihin se katsoo olevansa oikeutettu.

Itäinen naapurimme Venäjä valitsi tsaari Putinin uudelleen. Ylivoimaisella äänten enemmistöllä. Vaalit tuskin olivat aivan rehelliset, eikä varteen otettavia vastustajia ollut lainkaan. Kuinka olisi ollutkaan, kun merkittävimmät oli tehty vaalikelvottomiksi tai vangittu. Putin sai nyt voimakkaan tuen toimilleen. Luultavaa on, ettei Venäjä ole jatkossa yhtään rauhantahtoisempi tai kansainvälisiä lakeja kunnioittavampi kuin tähänkään asti. Pikemminkin päinvastoin. Venäjästä tulee entistäkin epädemokraattisempi. Kehitys ei tiedä hyvää muulle maailmalle, eikä varsinkaan Suomelle.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Norjasta intialaiseksi - Trump potkii aina vain

Kala vaihtaa kansallisuutta


Pidän kalasta. Tehän sen jo tiesittekin. Laitan usein intialaista kalaa. En ole kyllästynyt siihen vuosikymmenienkään jälkeen. Kerran pari kuukaudessa sitä on ihan pakko laittaa. Kahdestakin syystä: Se on yksinkertaisesti hyvää ja lisäksi terveellistä.

Intialainen kala: Riisiä,
jogurttia, seitä ja mausteita.
Olen kokeillut tätä ruokaa useillakin eri kaloilla, kuten lohella, muikuilla ja jopa silakkafileillä. Mikään niistä ei tuottanut hyvää tulosta. Lohen maku kärsii mausteista, muikun ja silakan ominaismaku ei minusta sovellu tähän sapuskaan.  Ahvenfile ja kuha sopivat myös oikein hyvin. Toki voitte kokeilla itse ihan mitä kalaa hyvänsä. Jos rahasta ei tee tiukkaa, niin iso satsi katkarapuja voisi  olla mielenkiintoinen testi.

Parasta - ja halvintakin - on pakastesei. Kala, jota norjalaiset arvostavat jopa enemmän kuin kassilohta. Mutta vain tuoreena. Pakastettuna eivät koske edes harppuunalla. Itse en ole tuoretta seita koskaan maistanut, mutta toki uskon Norjan porukkaa.

Asiaan. Ruoka valmistuu 10-15 minuutissa, joten se on myös pikaruokaa. Basmatiriisi tulille, kypsymistä odotellessa kuori pari sipulia, laita ne kypsymään vaikka wokkipannuun. Kuullota.Lisää puoli litraa kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia. Laita sekaan seifileitä sen verran että varmasti riittää.

Mausteissa muhimaan


Heitä wokkipannuun sekaan ainakin jeeraa ja currya. Jos taloudessa on valmista intialaista maustetta, niin siitä vain livauta mukaan varovainen määrä. Ruoka saa olla mausteista, mutta ei tulista. Jos haluat tulista, niin sitten reilulla kädellä currya. Itse laitan myös loppuvaiheessa mukaan vähän purjoa. Sivuttain leikattuna purjoviipaleet antavat kivan vaikutelman.

Hauduta varovaisesti muutama minuutti, kunnes kala on kypsää. Luultavasti se on kypsää samaan aikaan basmatiriisin kanssa, joten ei kun syömään! Jos käytät muuta riisiä, niin sen kypsymisaika on vähintään puoli tuntia.


Trump potkii FBI:n porukkaa


USA:n oikeusministeriö on erottanut liittovaltion rikospoliisin FBI:n entisen varajohtajan Andrew McCaben. McCabe katsoo eronsa syyksi FBI:n entisen johtajan James Comeyn lausunnon tukemista. Trump yritti painostaa Comeya lopettamaan niin sanotun Venäjä-tutkinnan. McCabe vahvisti tämän ja sai potkut.


Trump riemuitsi Twitterissä tapausta demokratian voittona. Sitä se ei varmastikaan ole. Se on osoitus siitä, että Trumpin alla palaa kytevä tuli, joka voi roihahtaa ilmiliekkeihin päivänä minä hyvänsä. Vehkeily venäläisten kanssa voi olla ja onkin sellainen teko, joka voi saada alulle prosessin, mikä lopulta johtaa Trumpin viraltapanoon. Oikeuden estäminen on myös samaan lopputulokseen johtava seikka.Nyt vain odotellaan riittäviä näyttöjä.

- You´re fired! huutoja onkin kuultu Valkoisessa talossa siihen tahtiin, että paljon ei enää itsenäisiä ajattelijoita ole jäljellä. Vain Trumpin henkisiä klooneja.

Potkusuma myös viestii siitä, että Trump tuntee olonsa erittäin epävarmaksi.

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Kippari-Kallen eväät ja seksirikosepäilyjä

Pistetään pistetään pinaattia poskeen...


Julkaisin tänään lounaslautaseni kuvan Twitterissä. Suuresti kunnioittamani, golfia etelässä harrastava rouvashenkilö oli utelias kuulemaan, kuinka tein ateriaan kuuluneen pinaattikastikkeen. Lupasin blogata, joten tässä taas eväsohjeita.

Kippari-Kallen lounas: Runsaasti pinaattikastiketta, muusta niin väliksi.

Vaikka lautasella oli eilisen lihamurekkeen jäännökset ja perunamuhennosta persiljoineen, niin keskityn nyt vain hätäisesti selostamaan Kallen kastikkeen tekovaiheet.

Koska vain Lidlistä - tätä mainosta ei ole maksettu, elän toivossa - saa todella reilun kokoisia pakastepinaattipakkauksia, niin pidän sellaista aina pakastimessani. Pinaatti kun sopii monenlaiseen ruokaan, on terveellistä ja maistuukin hyvältä. Ainakin minun mielestäni. (Kyljyksien jyrsijät hiljaa siellä takavasemmalla!)

Pannu kuumenemaan, pari ruokalusikallista voin, rypsi- ja auringonkukkaöljyn valmissekoitetta peliin ja kaveriksi 150 grammaa pinaattia pakastekuutioiden muodossa. Pyöritellään mieluiten puulastalla kunnes pinaatti on sulanut ja kiehahtanut pari kertaa. Sitten mukaan pari ruokalusikallista vehnäjauhoja. Sekoitetaan minuutti. Sitten seuraksi pari desiä maitoa ja desi ruokakermaa, suolaa, mustapippuria ja hyppysellinen muskottia. Jos tuli liian paksua, ohenna varovaisesti vedellä. Vielä kerran lyhyt kuumennus ja valmista tuli. Kaada lautasellesi. Sopii monenlaiseen ruokaan kaveriksi, kalalle, kalapuikoille ja vaikka makkarapihveille. 

Poliittisen uran nolo loppu

Lieksan kaupunginvaltuuston entistä puheenjohtajaa Ari Marjetaa epäillään lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäyttämisestä. Poliittista uraa voi tuskin huonommin lopettaa. Pitää kuitenkin muistaa, että vasta tuomioistuin voi päättää, onko Marjeta syyllinen vai ei. Siihen saakka hän on oikeuskäsityksen mukaan syytön. Nyt häntä vain epäillään.

Muutamia viikkoja sitten Marjeta pyysi eroa kaikista luottamustehtävistään sekä kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tätä hän perusteli terveydellisillä syillä. Sopii epäillä, olivatko syyt pelkästään terveydellisiä vai liittyikö tähän myös meneillään oleva tutkinta seksirikoksesta.

Onhan tässä vielä erikoisiakin piirteitä: Koulutukseltaan hän on teologian maisteri. "Lastensuojelun puolella hän on suorittanut Lastensuojelun perhetyön erikoistumisopinnot Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa", kirjoittaa sanomalehti Karjalainen.


Lieksan demareille tämä on varmasti musta päivä. Ainoa onni heille lienee se, että kunnallisvaalit ovat vasta vuonna 2021. Silloin tämä episodi tuskin vaikuttaa enää äänestäjiin. Nyt se vaikuttaa ainakin mielialoihin, eikä tarvitse olla kummoinen selvänäkijä arvatessaan mikä on markettikäytävien kuuma keskustelunaihe lähiviikkojen aikana.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Ruskeaa kastiketta ilman käryä

Taas kerran oli vaikeaa: Mitä duunaisi lautaselle? Muutakin kuin sormenjälkensä. Kaappia penkomaan siis. Perunoita, kukkakaalia, pakkasessa valmiita lihapullia ja jääkaapissa pieni pätkä punaista lenkkiä. Rohkeasti toimeen.

Alkuasetelma oli tämä. Karua. Vihannestakin vain yhtä sorttia.
Pari perunaa lohkoina höyryyn ja kaveriksi kuvassa näkyvät kukkakaalin palaset. Jälkimmäiset saivat nauttia höyrykylvystä hieman vähemmän aikaa, etteivät olisi hajonneet.

Projektin tarkoituksena oli välttää turhaa käryä. Siksi valmiit lihapullat. Niitä en viitsi paistaa kuin ns. suven aikaan mökillä kesäkeittiössä. Ulkoilmaan mahtuu käryä. Kysykää vaikka kiinalaisilta. Koska olen sipulin ystävä - ilman vastarakkautta - niin tähän muonaan piti saada kaksi aika isokokoista itkettäjää. Silpuksi vain ja kolmeksi minuutiksi mikroon. Ovat tuon jälkeen milliä vaille kypsiä, kuten pitääkin.

Soijan kera siitä saa...


Sitten ruskeaan kastikkeeseen pottuja ja kakkakuulia - anteeksi - kukkakaalia odotellessa. Oliviiöljyä
kattilaan reilusti, kuten tavallisesti, jauhot sekaan, sekä lähes kypsät sipulit. Pari minuuttia sekoittamista ja sitten vesi sekaan ja kaiken päälle makkaraa ja lihaisia (?) pullia. Kysytte nyt tietysti, että onko tuo muka ruskeata kastiketta? Aiheellinen kysymys. On se. Kunhan laitamme sekaan hieman soijakastiketta. Vain sen verran, että väri muistuttaa sitä oikeata ruskeaa kastiketta. Tässä kannattaa olla tarkkana, ettei mene liian suolaiseksi. Mausteeksi vain murskattua mauste- ja mustapippuria. Lopputulos muistuttaa yllättävän paljon sitä käryllä ja vaivalla tehtyä aitoa ruskeaa kastiketta. Tämä temppu kannattaa muistaa, jos on kiire tai haluaa päästä vähän vähemmällä. Kukapa ei haluaisi.
Lopputulos oli tällainen. Äijäsapuskaa lähes viimeisen päälle. Persilja on myönnytys kasvisruoan puolelle. 


Terveisiä valehtelijoiden klubista


Venäjän presidentti kommentoi väitteitä Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin: "Ei voisi vähempää kiinnostaa". Niin varmaankin. Eikä Venäjä tapa ulkomailla entisiä agenttejaan myrkyttämällä, eikä ulkoministeri Lavrovin mukaan pommita Syyriassa siviilejä eikä ainakaan lapsia. Eikä Ukrainassakaan ole yhtään venäläistä sotilasta eikä Venäjän ohjuspatterit ammu alas siviililentokoneita.

Kaikki nämä Valehtelijoiden klubin jäsenet tekevät lisäksi parhaansa aiheuttaakseen epäsopua ja ongelmia Euroopan Unionille.

Jos kuuluisin samaan klubiin, niin sanoisin, että rakastan ja kunnioitan niin perkeleesti Putinia ja hänen hallintoaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005598991.html?share=9fdd78cb36c1b3ea70e82cab73fe24c3

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Lohta, lapsia ja juutalaisia

Raakaa touhua

Pidän lohesta. Erityisesti graavattuna ja vielä enemmän, kun sitä on tarjouksessa. Valitettavasti tarjouslohet ovat yleensä norjalaisia,  pussissa kasvatettuja, mutta Atlantin aaltojen hyväileminä. Täkäläistä, pankakoskelaista kirjolohta on tyrkyllä silloin tällöin, jota toki myös ostan, ellei se ole hinnalla pilattu. Yleensä ei ole.

Beatlesien Norwegian Wood korvamatona läiskäisin sitten edellisiltana fileenpuolikkaan nahkapuoli edellä merisuolakerroksen päälle. Ehkä oli olo kotoisampi kuin tavallisessa suolassa. Päälle samaa lajia ja teelusikallisen verran sokeria. Auttaa kypsymisessä. Lisäksi hyvin vienosti vastajauhettua valkopippuria.


Seuraavana päivänä perunat ja ruusukaalit höyryyn, yksi sipuli hakkelukseksi ja 10 minuuttia ennen perunoiden kypsymistä muna pottujen seuraksi. Mitä sitä erikseen keittelemään.

Graavilohi pitää leikata mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Hommassa erittäin terävä veitsi ei haittaa lainkaan. Itse käytän keraamista veistä, sanokoot ammattilaiset ihan mitä hyvänsä. Minun veitseni ja minun loheni.

Kuva kertoo miten kävi. Lohen päälle laitoin hieman tillitahnaa, kun valitettavasti tuoretta ei ollut saatavilla. Toimi jotenkuten, mutta tuore olisi ollut kirsikka kakun päällä. Ruusukaalitkin sopivat kokonaismakuun ainakin minun mielestäni mukavasti. Jos et pidä ruusukaalista, niin piruako laitat niitä lautasellesi.

Lapsia ja juutalaisia

Jostain syystä kaukaa menneisyydestä tuli mieleeni tapaus, joka oikeastaan sopii kerrottavaksi näin uusnatsiaikoina.

Olin ehkä seitsemän vuoden ikäinen, äitini kanssa Brahen leikkipuistossa. Kaartelin maailmaa pienessä karusellissa parin muun lapsen kanssa. Äkkiä huomasin, että eräs nainen alkoi kaarrella lähelläni ja tuijotti minua pahanilkisesti. Yht'äkkiä hän huusi:

- Tuo kakara on juutalainen, ja osoitti minua.

Samalla arvon rouva poimi kiven käteensä ja heitti sen minua kohti. Murikka osui suoraan leukaani, johon tuli vertavuotava haava ja mustelma. Äitini pelästyi suuresti, eikä osannut tilanteessa tehdä muuta kuin viedä minut nopeasti pois. Kyseinen naishenkilö kun oli epäilyksettä mielisairas. Avohoito oli tuolloinkin huonolla tolalla.

Tämä tapahtui siis 1950-luvulla. Vielä parikymmentä vuotta aiemmin tämän rouvan käytös olisi ollut Euroopassa täysin hyväksyttävää. Olettaen, että minulla olisi ollut rinnassa keltainen tähti. Laittaa kyllä miettimään.

Hieman tumma kyllä olen, mutta tietääkseni suvun geeneissä ei ole juutalaisverta. Vaikka en oikein usko, että uskonnot näkyvät geenitesteissä ainakaan toistaiseksi. Juutalaisuushan ei ole rotu, vaan uskonto.