Jälkimakuja

Kerran vielä

Olen julkaissut Twitterissä aika pitkään #ruokatwiittejä. Arkisia, helppoja ja yleensä ajatuksella, ettei mitään saa heittää haaskuuseen. Säästöä ja ilmastoystävällistä.

Noin viikko sitten ilmoitin lopettavani - ainakin toistaiseksi - ruokatwiittien julkaisemisen. Osa seuraajista ilmaisi olevansa pahoillaan, mutta ymmärtävänsä päätökseni. Alkoivathan ideat ja ruokalistat jo aika pahasti toistaa itseään.

En kuitenkaan päässyt eroon omien ruokieni kuvaamisesta, vaikka twiitit lopetinkin. Tapojen orja. Siksi julkaisen vielä kerran viikon sapuskat. Tykätkää tai olkaa tykkäämättä.

Tiistai 13.8.

Yksi mieliruoistani on röstiperunat. Paistuu nopeasti ja maistuukin. Tässä annoksessa myös paistettu tomaatti (suositan vahvasti, jos et ole jo kokeillut), paistettuja halloumijuuston paloja runsaalla sipulilla, paistettu muna ja maustekurkkua. Aika mukava äijämuona, vaikka lihaa ei olekaan. Eikä makkaraa. Proteiineja kyllä riittävästi.

Keskiviikko 14.8.

Nakkeihin tuli taas sorruttua. Vihanneksiakin piti lautaselle saada, joten nakkikastike pottuineen oli poissuljettu. Teinpäs sitten nakkikeiton minestronen tapaan. Kuorittuja tomaatteja tölkki, leikkopapuja, herneitä, sipulia, valkosipulia, mustapippuria ja tietysti basilikaa. Ette varmaan ihmettele. Kaapista löytyi puolikas paketti nuudeleita, joten siivouksen merkeissä nuudelit vain sekaan soppaan. Sopivat hyvin.

Torstai 15.8.

Nakkipaketin puolikas jäi kummittelemaan jääkaappiin. Pitäisikö pakastaa? No ei, kyllä raavas mies kaksi päivää nakkeja jaksaa popsia. :-)

Siivuina paistetut perunat, paistetut nakit ja muna, sekä maustekurkkuja. Ei vihreää lautasella tänään, joten nyt tuli aika aito äijämuona.

Perjantai 16.8.

Silloin kun lohta saa kohtuulliseen hintaan, ostan lähes aina. Itsegraavattu lohi on jotain sellaista, mitä en vain voi vastustaa. Onhan se proteiiniensa ja rasvojensa puolesta vallan mainiota ravintoa. Useimmiten lohi on valitettavasti Norjan lohta, mutta jostain on tingittävä, jos syödä aikoo sitä mistä tykkää. Askeettinen elämä ei oikein viehätä. Jos viehättäisi, asuisin luostarissa.

Melko perinteinen - ainakin minulle - lohilautanen. Punalihaisen lisäksi keitinperunat (jotka tosin valmistettiin mikrossa viidessä minuutissa), muna, purjonviipaleita, tilliä ja lisukkeeksi vähän italiansalaattia. Oli hyvä ruokapäivä.

Lauantai 17.8

Lihapullia pakastimessa. Juustonpala jääkaapissa. Molemmat sellaisia, jotka huutavat jo pääsyä pataan. Pasta on siitä kivaa, että sen päälle voi roiskaista aika paljon kaikenlaista ja aina maistuu. Nyt pullat pääsivät tomaattikastikkeeseen (Mutti Polpa), jossa mausteina sipulia, valkosipulia, persiljaa ja melkein unohdin - runsaasti tuoretta basilikaa. Päälle pelastettiin melkein kuivahtanut juustonviipale makua tuomaan. Maistui se nälkäiselle tämäkin. Ja köyhällähän on aina nälkä.

Sunnuntai 18.8

Meni taas röstiperunoiksi. No koska mä voin. Ja koska valmistuu nopeasti. Ja koska mä tykkään. Pottujen kaveriksi paistoin pakastimesta kaivettuja siskonmakkaroita, mutta pusersin niistä pieniä pullia tai pihvejä. Kokonaisina paistettuina kun näyttävät pieniltä mulkuilta, mikä voi joskus ruokapöydässä aiheuttaa vaivautuneita katseita. 

Lisukkeena runsaasti paistettua purjoa ja käsittelemättömiä, mutta kuorittuja avomaankurkkuja. Äijämuonan tynkää tämäkin.

Maanantai 19.8.

Vaimo pyysi tuomaan Miisulle lihaa. No minähän ostin. Oikein kunnollista siankylkeä. Maistui Miisulle. Siitä innostuneena ajattelin syödä itsekin. Jos kissalle kelpaa, niin kyllä sen on kelvattava eläkeläisellekin. Jääkaapissa oli lorvinut lanttu jo parisen viikkoa. Päätin, että saapi nyt armoniskun. Lihat pataan, käristettiin, lantut sekaan ja jatkettiin paistamista. Sitten vettä perään lihaliemikuution kanssa ja haudutettiin liedellä tunnin verran. No jo oli soman kypsää. Jostain sain päähäni kokeilla, miten avomaankurkku soveltuu tämän ruoan kanssa. Hyvin toimi. Ei hajonnut, mutta imi mukavasti makuja. Suositan kokeiltavaksi.

Tiistai 20.8.

Mökkikausi lähenee uhkaavasti. Operaatio Pakastimen tyhjennys siis kiihtyy. Tuloksena pinaatti-risotto tölkkitonnikalalla maustettuna. Valitettavasti tonnikala oli veteen säilötty ja hiutaleina. Yleensä ostan paloina ja öljyssä säilöttynä. Menihän se tämäkin. Pakasteesta lisäksi maissi-herne-paprikaseosta. Mausteina currya, oreganoa ja jopas sattuikin - paljon basilikaa. No toki myös pieni nippu tuoretta persiljaa.

Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti. Kuvia klikkaamalla ne saa täysikokoisina näkyviin. Kali oreksi, bon appetit ja kaikki muutkin samat toivotukset. 

Ei viha- vaan lihapullia

Kaappien tyhjennysviikot jatkuvat. Pilaantumis- tai vanhentumisvaarassa olevat ruoka-aineet on syytä käydä muutaman päivän välein lävitse, jos halutaan olla säällisiä sodassa ruoanhävikkiä vastaan. Nyt ei ollut vaarassa kuin neljä tomaattia ja niiden pohjalta piti keksiä jotain helppoa ja toki maittavaakin.

Riisiä ja papuja

Pakastinta kaivelemalla löysin lihapullia, joilla tosin ei ollut vielä mitään hätää. Ruokakomerossa oli niin ikään aivan iskussa oleva pahvipakkaus ruskeita kidneypapuja ja tämän ympärille ruokavaihtoehto alkoikin sitten hahmottua. Vajaa paketti basmatiriisiä väheni desin verran ja jääkaapista löytyivät sitten loput aineet.

Resepti on noin kahdelle pieniruokaiselle ihmiselle. Tai sitten yhdelle isomman nälän takia pöydässä notkuvalle.

Tarvitset:

•  Desin basmatiriisiä
•  6-8 lihapullaa
•  purkki kidneypapuja tai jotain vastaavaa papulaatua
•  neljä tomaattia
•  puolikas paprikaa
•  10-15 cm pätkä purjoa
•  desi tai kaksi pakastemaissia
•  Oliiviöljyä
•  Liha- tai kasvisliemikuutio
•  Mustapippuria tai pippurisekoitetta

Lorauta kattilaan tai pataan kolmisen ruokalusikallista oliiviöljyä, anna kuumeta. Heitä sekaan pieniksi lohkotut tomaatit. Sekoita kunnes tomaatit ovat lähes hajonneet. Lisää vettä 3-4 desiä. Basmatiriisit kiehumaan ja sekaan vielä paloiteltu paprika ja liemikuutio. Anna muhia hiljaisella tulella 10 minuuttia. Nyt sekaan kaikki loput tarvikkeet, kuten purjo, lihapullat, pavut ja pätkitty purjo. Lisää hieman vettä, jos on tarpeen. Anna muhia vielä viisi minuuttia.

Helppoa, nopeaa ja ainakin minusta oikein maistuvaa. Jos haluat kuvitella syöväsi meksikolaista ruokaa, niin lisää reilusti chiliä. 😉

Vihaista puhetta

Vaalit ovat tätä kirjoitettaessa hyvin lähellä, itse asiassa ennakkoäänestäminen alkoi jo eilen. Vaalimainokset ja -puheet lentelevät sakeana somessa. Valitettavasti myös trollaaminen ja vihapuheet ovat yleistyneet selvästi. Sananvapauden rajoittamispykäliä voimakkaasti ajamat persut ja äärioikeisto (no onko noilla nyt paljonkaan eroa) ovat olleet erityisen ahkeria. Osasyynä on luultavasti se, että sama porukka on saanut tuomioita. Jopa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

"Korkein oikeus (KKO) on tuominnut kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) sakkorangaistukseen islaminuskoa loukanneesta ja kansanryhmää halventaneesta blogikirjoittelusta. Tuomio tuli uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan."

Tuomio on jo vanha, mutta seuraajia on riittänyt. Tässä yksi kunnostautuneista: Teuvo Hakkarainen: tuomio vihapuheista on kuin ylinopeussakko

Vihapuhetta on myös vaadittu rangaistavaksi. Vastustajia löytyy tähänkin, muualtakin kuin persusiiveltä. Ongelmaksi on koettu se, miten vihapuhe pitäisi määritellä. Sellaisen tunnistaa toki jokainen, mutta raja kunnianloukkaukseen on melko häilyvä. Asiaa jonkin verran harkittuani olen ainakin toistaiseksi päätynyt tukemaan nykyistä  tilannetta. Ei siis poisteta mitään sananvapauden rajoittamispykäliä, vaan tuomitaan rähinöitsijät nykyisen lain perusteella.  Tämä vain edellyttäisi sekä nettipoliiseilta että kansalaisiltakin nykyistä suurempaa aktiivisuutta.

Politiikan tekeminen vihan avulla on huonoa politiikkaa. Se ei kuulu edes demokratiaan.

Mökkimurkinaa muulloinkin

Kaikki mökkielämää ainakin silloin tällöin viettävät ihmisoletetut yrittävät tehdä ravitsemustoimistaan sekä helppoa että nopeaa. Grilli-illat ja -juhlat ovat toki poikkeus, mutta nyt puhutaan mökkiarjesta, siitä ajasta, kun työleiri kestää koko päivän ja puhti on mennyt työvelvollisuuksien täyttämisessä. Silloin ei jaksa enää ruoan kanssa hötkyillä.

Itse kasaan kesän alussa melko paljon säilykkeitä juuri tällaisia tilanteita varten. Pakastinkin on  toki käytettävissä, mutta se on taas toinen juttu ja blogi. Viikolla tein tyypillistä mökkimuonaa säilykepurkkien avulla. Tulos on oikein hyvä ja mikä parasta, aikaa meni vain reilu 10 minuuttia. Mökkimuonien niksejä voi tietysti käyttää muinakin aikoina kiireistä elämää helpottaakseen. Eikä tarvitse välttämättä laadusta tai ruoan terveellisyydestä tinkiä.

Mustapapu-weisswurstpata. Ravitsevaa, maukasta ja nopea valmistaa.

Kuoritut tomaatit antavat tälle ruoalle erinomaisen säväyksen.

 

Ohjeet kahdelle hengelle

Tätä annosta varten tarvitset:

• Purkki kuorittuja tomaatteja
• Purkki mustapapuja, tai pahvipakkaus, mitä nyt kaupasta löytyy
• Weisswurst-makkaraa. Bratwurst tai Krakovan makkara käy myös hyvin
• Iso sipuli
• Valkosipulin kynsiä, vähintään neljä
• Puolikas lihaliemikuutiota
• Oliiviöljyä

Sitten työhön, jota ei ole liikaa. Kuten sanottua, tämä ruoka valmistuu 10 minuutissa.
Pilko sipuli pieneksi, laita pannuun oliiviöljyn kanssa. Öljyä noin kolme ruokalusikallista. Jos tuntuu paljolta, niin vähennä. Itse olen sen verran välimerihenkinen, että tykkää lotrata oliiviöljyn kanssa.

Kuullota sipuli makkaroiden kanssa, mutta älä ruskista. Voi senkin toki tehdä, jos tykkää, mutta maku on sitten vähän toisenlainen. Jos haluat, että valkosipuli maistuu vain miedosti, niin kuullota murskatut kynnet tässä samalla. Mikäli pidät kirpeämmästä makuelämyksestä, niin purserra valkosipuli ruokaan vasta aivan lopussa.

Kun sipulit ovat kuullottuneet ja makkara saanut asianmukaista väriä, niin lisää tölkillinen kuorittuja tomaatteja joukkoon sekä mustapavut. Huuhtele tomaattitölkki pienellä vesimäärällä ja lisää vesi pataan. Lisää myös lihaliemikuution pala tässä vaiheessa.

Sitten vain sekaan vähän mustapippuria maun mukaan. Kuumenna satsi ja hauduta miedolla lämmöllä muutama minuutti. Ei liikaa, jotta kuoritut tomaatit eivät hajoa.

Valmista tuli. Ei kun syömään. Ai niin. Tätä ruokaa ei kannata tarjoilla yövieraille.

Vanhuudennäkymät - onko niitä?

 

Täytin viime kuussa 72 vuotta. Olen siis virallisesti vanhus, vaikka ei nyt ihan siltä tunnu. Paitsi ehkä aamuisin. No joskus iltaisin. Ja siinä välissäkin, tosin harvemmin. Mutta asiaan. Viime aikojen surkeat uutiset vanhusten hoidosta ja varsinkin yksityissektorilla tapahtuneista hoitovirheistä ja alimitoitetusta henkilöstöstä ovat hyvin huolestuttavia.

Ongelmahan on yksityispuolella lyhyesti sanottuna seuraava: Yritys tekee kunnalle edullisen tarjouksen päästäkseen markkinoille. Kunta ostaa, kun sopimus näyttää olevan kunnossa. Ei vain ole ollut. Hoivayrityksellä on halvan tarjouksen vuoksi kaksi mahdollisuutta: Joko toimii tappiolla tai sitten vähentää kulujaan. Ylivoimaisesti suurin kuluerä on palkat. Siksi henkilökunnan määrää on ajettu alas ja toimittu jopa vastoin sopimuksia. Seuraukset ovat olleet karmeita: Mahdollisesti huolimattoman hoidon aiheuttamia kuolemia, lattialla nukkuvia vanhuksia, joita ei voi nostaa takaisin yöllä kun nostajia ei ole. Vanhuksia on lukittu huoneisiinsa heidän tahtonsa vastaisesti.

Yksityissektorin yhtälö on mahdoton. Se ei pysty tuottamaan palveluita halvalla. Ei siihen pysty kunnallinenkaan, mutta valvonta ja henkilökunnan ammattitaito sentään pidetään asianmukaisella  tasolla.

Ongelmaa ei voi ratkaista muutoin kuin rahalla. Valitettavasti. Kaikkien on kaivettava kuvettaan tai sitten meidän on vain ummistettava silmämme ja korvamme vanhuksien hoidon suhteen. Muista vain se seikka, että voit huonolla tuurilla löytää jossain elämäsi vaiheessa itsesi hoitokodissa.

Joulun jämät pastaksi

Karpo naaraa taas

Joulu meni ja useimmilta myös joulusapuskatkin. Minulla jäi pakastimeen vähän kinkkua ja jääkaappiin nakkeja. Kylmässä oli lisäksi puoli purkkia kermaviiliä ja pakastimessa toki runsaasti basilikaakin, joten päätin tehdä sovellettua pasta carbonaaraa eli miilunpolttajien spagettia. Ruoan historiaan voit tutustua tästä.

Mukailtu pasta carbonara. Alkuperäisessä ei ole kermaviiliä, eikä basilikaa. Tässä on ja vähän muutakin.

Tapojeni mukaisesti en anna täsmällisiä ohjeita enkä mittoja. Ruoanlaiton hauskuus on myös kokeilussa, voi toimia luovasti minkä hyvänsä ruokalajin kanssa. Joskus menee tietysti pieleen, mutta onnistumiset korvaavat kaiken moninkertaisesti.

Vettä reilusti kattilaan, karkeaa suolaa mukaan niin paljon, että se vastaa suurin piirtein Välimeren suolaisuutta. Näin ne italialaiset pastansa keittävät. Kun vesi kiehuu, heitä sekaan spagettia sen verran, mitä uskot syöväsi.

Pastan kypsymistä odotellessasi heitä pannuun yksi pilkottu sipuli oliiviöljyn sekaan ja niitä joulukinkun jämiä kuutioituina. Itse lisäsin pari nakkiakin, kun olivat orpona jääkaapissa. Ei siis heitetä mitään haaskuuseen. Kuullota sipuli hyvin, mutta älä ruskista yhtään. Kinkku ja mahdolliset nakit tulevat siinä hyvin perässä. Nehän ovat jo kypsää tavaraa.

Puoli purkkia kermaviiliä odotti jääkaapissa armonlaukausta, joten toive toteutettiin. Sekaan laitoin kolme valkosipulin kynttä puserrettuna. Ruokaan tulee näin kirpeä valkosipulin maku, jota minä arvostan, mutta jota ammattikokit kuulemma inhoavat. Minä olenkin amatööri, jolle tällaiset sallittakoon. Lisäksi viilin sekaan tungin mustapippuria ja hyppysellisen suolaa.

Kaikki sekaisin

Kun pasta alkaa olla kypsää, niin laita puolisen desiä juustoraastetta pannuun kinkun ja sipulin kaveriksi. Sekoita, mutta älä nyt herranen aika enää paista enempää. Kun juusto on sopivasti sulanut, laita päälle valutetut spagetit ja sekoita hyvin. Nyt voit laittaa vielä kermaviiliseoksen lisäksi. Lämmitä varovasti sekoittaen. Lopuksi sitten kourallinen pakastettua basilikaa. Jos on tuoretta, niin aina parempi. Basilika menettää nopeasti makuaan kuumassa, joten älä enää lämmitä annosta.

Sitten vain kumoat kaiken lautaselle ja bon appetit! PS. Tämän ruoan jälkeen saa hyvin tilaa joukkoliikennevälineistä. Kyllä valkosipuli on hyödyllinen mauste.

Niinistö puuttui maahanmuuttajaryhmiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti uudenvuoden puheessaan maahanmuuttajaryhmiä kantamaan vastuuta jäsenistään 'omiaan ohjaamalla'."

Niinistön uudenvuoden puhetta on laajasti kiitelty, ainakin heti uudenvuoden päivänä. Myöhemmin alkoi näkyä myös kriittisempiä äänenpainoja. Huomauteltiin, etteivät maahanmuuttajat ole mikään yhtenäinen blokki. Mukana on hyvin paljon eri lailla ajattelevia ihmisiä.

Itse kallistuin pikkuisen niille esitetyille kannoille, jonka mukaan ihmisryhmät asetetaan vastakkain, toinen tekee pahaa toisille. Ryhmien pitäisi pitää omat kurissa, erityisesti maahanmuuttajien. Samaa voisi todeta sitten kantaväestöstäkin - pitäkää omanne kurissa, rikolliset ja natsit varsinkin.

Mikään ihmisryhmä ei voi olla vastuussa yksilöiden teoista. Ryhmän paine voi vaikuttaa, mutta yksilö ja  yksilöt tekevät aina itse ratkaisunsa. Mutta sanomattakin on selvää, että Suomessa toimitaan Suomen lakien mukaisesti. Ei minkään muun. Hyviä tapojakin voi noudattaa, sitä ei ole laissa erikseen kielletty.