Kesällä kevyesti
Kesällä syödään kevyesti, paitsi kun ollaan grillin ääressä ja siellähän sitä kesäisin yleensä ollaan. Vaikka pilkkihaalarit päällä.Tänään otan löysin lantein sapuskajutut ja kuittaan reseptin vain lyhyesti. Kirjoitan enemmän muusta ja ikävämmästä aiheesta.
 |
| Vihreää, punaista, uutta perunaa, silliä ja munaa. Siinä kesäklassikko. |
Eräs keittiömestari kehaisi tämän kuvan Twitterissä nähdessään, että "täydellinen mulkku". Onneksi ei ehkä tarkoittanut minua, vaan munan kypsyysastetta. Paljon muutahan tuo annos ei vaadikaan kuin perunoiden keittämisen ja munan kypsyttämisen. No pikkuisen muuta pilkkomista toki.
Itse höyrytän aina perunat, vie noin 20 minuuttia. Kun 10 minuuttia on kulunut, lykkään munan pottujen kaveriksi. Älkää nyt tästäkin irvailko. Tuo 10 minuuttia höyrykylvyssä on juuri sopiva aika munalle.
Sillit valitkaa makunne mukaan. Seuraksi voi silputa purjoa, tilliä, persijaa ja tavallistakin sipulia toki. Itse päädyin nyt purjoon. Tomaateista tein ihan vain huvin vuoksi kukkaveistokset. Lapsetti. Jos jotain kastiketta kaipaa, niin kreikkalaisesta jogurtista tai kermaviilistä maustamalla sellaisen saa nopeasti. Ruokajuomaksi käy jääkylmä vichy tai jopa olut.
Meni ruokahalut
Perjantai alkoi melko hätkähdyttävästi. Monta vuotta meitä tv:ssä viihdyttänyt superkokki Anthony Bourdain oli poistunut tästä maailmasta ja vieläpä oman käden kautta. Hän oli vasta 61-vuotias.Sosiaalisessa mediassa alkoi heti surunvalittelujen lisäksi itsemurhan pohtiminen. Syitähän emme tähän tiedä. Missään en ole nähnyt mainintaa, että Bourdain olisi sairastunut syöpään. Jos olisikin, niin tuskin olisi ollut työmatkalla ja kuvausreissussa Ranskassa. En tiedä, mutta uskon, että kyse oli tilapäisestä mielenhäiriöstä.
Onko ihmisellä oikeus tehdä itsemurha? On toki. Varsinkin jos vanhus on syöpänsä kanssa terminaalivaiheessa eikä enää jaksa kipujaan, niin kukapa sen häneltä haluaisi kieltää.
Itsemurha on valitettavasti erittäin itsekäs teko. Sillä aiheutetaan suuria kärsimyksiä omaisille ja läheisille. Heidän loppuelämänsä on teon jälkeen täysin toisenlainen kuin se olisi ollut ilman itsemurhaa. Elämässä voi aina tehdä uusia valintoja. Kuolemassa ei enää voi valita, ei edes hautapaikkaansa. Sen päättävät muut.
Minulla on kanttia kritisoida itsemurhaa. Oma isäni tappoi itsensä äitini ja minun silmieni edessä. Teko ei ollut harkittu, vaan hetken mielijohteesta ja humalatilan vaikutuksesta tehty. Olin 11-vuotias. Se teko muutti kertaheitolla koko loppuperheen elämän lopullisesti aivan toisenlaiseksi. Traumasta ei pääse eroon koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Jotenkuten.
En voi olla ajattelematta, millainen elämäni olisi ollut, jos tuota itsemurhaa ei olisi tapahtunut. Ainakin se olisi ollut taloudellisesti parempi ja luultavasti onnellisempi. En saanut kasvaa isän kanssa.
